MISTÄ LÄÄKE KOULUPUDOKKAIDEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMISEEN?

Toisen asteen koulutus yhä tärkeämpää

Yhteishaku lukioihin ja ammattikouluihin päättyi eilen. Toiseen asteen koulutuksen suorittaminen on nuoren elämässä yksi tärkeimmistä etapeista tulevaisuuden kannalta. Tilastojen valossa työttömyys, pitkittynyt työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisempiä niille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.  Näiden lisäksi alhaisempi koulutusaste altistaa terveydellisiin ja elämänhallintaan liittyviin ongelmiin. Niin kutsutun suoritettavan työn vähentyessä pelkällä peruskoulututkinnolla on myös yhä vaikeampaa saada työtä. Siksi ilman toisen asteen koulutusta jäävät nuoret ajautuvat usein opiskelu ja työelämän ulkopuolelle. Tällaisilla NEET-nuorilla, joita sivuutettiin viime kirjoituksessa, uhka syrjäytyä on muita suurempi.

Tästä syystä vuonna 2013 alkoi koulutustakuu, nuorisotakuun osa, joka takaa kaikille nuorille peruskoulun jälkeisen koulutuspaikan.  Viimeisimpien tilastojen valossa kehitys on ollut positiivista, sillä yhä useampi nuori jatkaa toisen asteen koulutukseen.  Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportissa arvioitiin, että vuonna 2014 hakijoista lähes 99 % sai koulutuspaikan. Sama positiivinen kehitys on havaittavissa Turussa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Turussa peruskoulun päättäneitä oli 1 603 ja näistä vain 47 ei hakenut mihinkään jatkokoulutukseen. Vielä vuonna 2011 sama luku oli 198.

Oppivelvollisuusiän nosto ratkaisu koulupudokkaiden vähentämiseen?

Toisen asteen koulutukseen pääseminen ei kuitenkaan yksin riitä, koulussa pitää myös pysyä. Taloustieteen professori Roope Uusitalo kirjoitti huolestuneena viime kuussa Suomen Kuvalehteen 20–24-vuotiaiden nuorten alhaisesta kouluttautumisesta. Vaikka lähes jokainen nuori aloittaa toisen asteen koulutuksen, puuttuu yhä monelta 20–24-vuotiaalta peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Ratkaisuksi Uusitalo ehdotti oppivelvollisuusiän nostoa 18-ikävuoteen. SAK teki samasta aiheesta ulostulon viime vuoden lopulla. Vuonna 2014 hallitus oli jo viemässä oppivelvollisuusiän nostoa läpi, kunnes esitys peruttiin. Tällä hetkellä nuoren oppivelvollisuus loppuu sen lukuvuoden jälkeen, jolloin nuori täyttää 17 tai kun oppivelvollisuuden aloittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Käytännössä nuoren oppivelvollisuus on siis täyttynyt peruskoulun päättyessä. Uusimmat ehdotukset tarkoittaisivat sitä, että nuori olisi velvollinen suorittamaan opintoja vähintään vuoden verran jossain toisen asteen tai siihen valmistavassa koulutuksessa.

Sekä oppivelvollisuusiän nostoa puoltavat että sitä vastustavat perustavat retoriikkansa nuorten hyvinvoinnille. Oppivelvollisuuden pidentämistä puoltaa se, että koulu keskeytetään tyypillisesti jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tilanne saattaisi olla eri, jos nuoren olisi käytävä koko ensimmäinen vuosi loppuun. Tukea nostamiselle antavat Uusitalon mukaan myös ulkomailla tehdyt tutkimukset, jotka osoittavat että oppivelvollisuusiän nostaminen kannustaa nuorta opiskelemaan pitempään, mitä hän muutoin tekisi. Suomea koskevaa tutkimusta aiheesta ei ole, minkä vuoksi pitkälle meneviä päätelmiä on vaikea tehdä.

Vastustajapuoli on korostanut noston taloudellisia vaikutuksia sekä nuorten erilaisuutta. Esimerkiksi EK on korostanut, että järkevämpää olisi lisätä nuorille erilaisia polkuja opiskelu- ja työelämään. Tämä tapahtuisi tekemällä opiskelusta joustavampaa. Samoilla linjoilla oli Kokoomusryhmä jo vuonna 2014, jolloin esitys oppivelvollisuusiän nostamisesta kaatui.

Yhtenä jouston lisääjänä voidaan pitää ammatillisen koulutuksen reformia, joka voimaan astuessaan muuttaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa monella tapaa. Yhtenä reformin tarkoituksena on lisätä joustoja oppimiseen ja luoda nuorille erilasia koulutus- ja urapolkuja, joista valita. Tämän taas uskotaan vähentävän pudokkaiden määrää. Uudistusta on kritisoitu, sillä se kohdistaa ammatilliseen koulutukseen leikkauksia, joiden pelätään näkyvän koulupudokkaiden määrän kasvuna.   

Nivelvaiheen koulutuksesta kauaskantoista motivaatiota

Keskeisimpiä syitä koulun keskeyttämiselle on motivaation puute. Tämä voi johtua esimerkiksi alun perin epärealistisista odotuksista, tietämättömyydestä tai puhtaasti väärästä alavalinnasta. Muita syitä ovat esimerkiksi koulukiusaaminen ja elämäntilanteiden muutos. Oppivelvollisuusiästä ja ammatillisen koulutuksen reformeista käytävän keskustelun rinnalla olisikin hyvä muistaa, että meillä on jo nyt keinoja, joilla vahvistaa nuoren motivaatiota ja tätä kautta vähentää koulupudokkaiden määrää. Tällaisia ovat nivelvaiheen koulutukset.  

Nivelvaiheen koulutuksilla tarkoitetaan nimen mukaisesti koulutusta, joka kohdentuu vaiheisiin jolloin siirrytään oppiasteelta toiselle. Pääasiassa kyse on peruskoulusta toiselle asteelle siirtymisestä. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi kymppiluokka ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava VALMA-koulutus. Lisäkoulutuksella halutaan taata, että nuorella on tarvittavat taidot haluamaansa koulutukseen sekä ehkäistä vääriä alavalintoja ja tätä kautta koulun keskeyttämistä.

Tämän hetkinen ilmapiiri Suomessa antaa nuorille huonosti tilaa punnita elämänvalintojaan. Koulutuksiin kohdistuvat leikkaukset ja kiristykset esimerkiksi opintotuessa luovat paineita opiskelijoihin ja hidastavat valmistumista. Samalla kuitenkin aikaamme tuntuu leimaavan nuoriin kohdistetut vaatimukset siirtyä nopeasti peruskoulusta työelämään. Tällainen mentaliteetti näkyy varmasti myös niissä nuorissa, jotka vielä punnitsevat omaa alaansa. Paineen alla hätiköityjen päätösten määrä kasvaa, mikä pahimmassa tapauksessa näkyy koulun keskeyttämisenä.  

Jos nuori ei missään vaiheessa pysähdy kunnolla pohtimaan, mikä ala itselle parhaiten sopii, on vaarana, että keskeyttämiset ketjuuntuvat. Uusitalonkin mainitsemien 20–24-vuotiaiden alhaista koulutusastetta selittää, että kyseisessä ikäluokassa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määrä on nuorempia ja vanhempia suurempi. Marika Koramon ja Jukka Vehviläisen vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen mukaan tähän on monia syitä, kuten juuri vanhojen ongelmien ratkaisemattomuus ja sitä kautta keskeyttämisten kasautuminen. Muita syitä ovat esimerkiksi perhe-asiat, taloudelliset paineet sekä muut aikuistumiseen liittyvät tekijät.

Nivelvaiheen koulutukset voivat olla osalle nuorista oiva ratkaisu löytää oma ura ja motivaatio hyvissä ajoin ja näin estää keskeyttämisten ketjua. Harva kuitenkaa uskoo, että nuorten koulutustaso paranee ja koulupudokkaiden määrä vähenee vain yhdellä muutoksella, oli kyse sitten oppivelvollisuusiän nostoa kannattava tai ammatillisen koulutuksen muutoksia ajava.  Nähtäväksi jää, mitkä ehdotukset menevät läpi ja miten esimerkiksi ammatillinen koulutus vuoden päästä järjestetään. Selvää kuitenkin on, että jo nyt koulujen opinto-ohjaajat ja Ohjaamojen kaltaisten paikkojen työntekijät tekevät elintärkeää työtä auttaessaan nuoria eri uravalintojen tekemisessä. Esimerkiksi Turun Ohjaamossa nuorta autetaan kaikissa koulutusvalintaan liittyvissä kysymyksissä. 

Vaikka tavoiteltavaa on, että yhä useamman nuoren uravalinta olisi jo 16-vuotiaana selkeä, on muistettava ihmisten erilaisuus. Joidenkin opiskelupolku ja työurat ovat suunnitelmalliset, toisten mutkittelevat.   Työmarkkinat vaativat yhä enemmän työssä oppimista ja jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Tätä vasten katsottuna on hankalaa hyväksyä ajatus, joka tekee eri alojen ja omien valintojen punnitsemisesta paheksuttavaa. Siksi pitäisikin varmistaa, että nuorelle annetaan aikaa, jos hän sitä tarvitsee. Tähän nuoria aktivoivat nivelvaiheen koulutukset ovat hyvä vaihtoehto, sillä silloin varmistetaan, ettei nuori jää yksin kotiin ilman koulutusta. Sitä ei tahdo kukaan.

Kirjoitusta varten on haastateltu Ohjaamon koulutuskoordinaattori Ilona Ojalaa.

Ainomaija Rajoo

Kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Turun Ohjaamossa. Twitter @AMRajoo.

LISÄLUKEMISTOA:

Koramo & Vehviläinen: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

http://www.lapaisy.fi/wp-content/uploads/2015/04/Ammatillisen-koulutuksen-lapaisyn-ohjelma_seuranta_2014.pdf

Professori Roope Uusitalo: 18 vuotta olisi sopiva oppivelvollisuusikä https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/professori-roope-uusitalo-18-vuotta-sopiva-oppivelvollisuusika/

Miina Keski-Petäjä: Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/206/

Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74962/TEMjul_19_2015_web_19032015.pdf

Koulutuksen keskeyttäminen väheni. Tilastokeskuksen verkkosivut.

http://tilastokeskus.fi/til/kkesk/2014/kkesk_2014_2016-03-17_tie_001_fi.html